Opintojeni varsinainen aloitus oli tällä viikolla. Koulun ympäristö huokuu kauniita maisemia ja en malttanut yhtenä aamuna olla menemättä koululle hieman sovittua aikaisemmin. Halusin käydä ihastelemassa Päijänteen rantaa aamuauringon nousun aikaan. Oli mukavaa hiljentyä hetkeksi ihan vain omiin ajatuksiin. Toisaalta: haaveissa vain on pilkkikelit meillä täällä eteläisessä Suomessa. Aallot liplattelivat. Perjantaina ja lauantaina koululla järjestettiin jo perinteeksi muodostuneet Kissanpäivät. Arton (kalatalouden lehtori) mukaan lauantaina peltoparkissa oli 800 autoa, joten koko päivien kävijämääräksi noussee pitkälti toistatuhatta henkeä. Kissanpäivät ovat koko kampuksen voimannäyte. Kannattaa varailla jo vuoden päähän aikaa tulla ihailemaan koko Asikkalan kampuksen ja Jokimaan hevosporukan - niin eläintenhoitajien, ympäristönhoitajien, luonto-ohjaajien kuin opetusmaatilankin monipuolisia esittelyjä "Kalapoikien" maukkaita myynnissä olevia tuotteita unohtamatta. Todella maukas raakamaitoon tehty lettu, lätty, räiskäle vai miksi sitä nyt kutsuisikaan? Ja tietysti pannukahvit <3 Loistava ympäristönhoitajien lättytiimi. Luonto-ohjaajien ja kalapuolen yhteistyönä hoidettu soppatykki maukkaalla kalakeitolla. Minä väkertelin perhoja ja kävin vähän jeesaamassa lättytiimiä hetken aikaa. Tomi hoiteli kalantunnistuspistettä mukavalla ja perheystävällisellä otteella.
2 Kommentit
Jenna
12/2/2020 20:37:56
Hei löysimpä tän siun blogin vahingossa,kun sillon koululla ei tää nimi jääny mieleen 👍🏽 Pakko oli tulla korjaamaan,että Kissanpäivien kuvassa on luonto-ohjaaja ja ympäristönhoitajia (ei vain ymppäläisiä) 😉
Vastaa
Helena Heinonen
12/2/2020 20:50:57
Kiitos, kun korjasit! En millään ole pystynyt hahmottamaan opiskelijoiden linjoja, kun opinnot on kuitenkin osin yhteisiä.
Vastaa
Kommenttisi lähetetään sen hyväksymisen jälkeen.
Jätä vastaus. |
HelenaTällä hetkellä opiskelen Luonto-ohjaajaksi Asikkalassa Koulutuskeskus Salpauksessa arkisto
marraskuu 2020
Kategoriat |