Kulunut viikko on tarjonnut jälleen mieluisia tehtäviä. Olimme Teean kanssa pitämässä kotakahvit puolalaiselle opiskelijaryhmälle. Suomen luonto sekä suomalaiset eläimet kiinnostivat porukkaa. Heidän käsissään syntyi toinen toistaan taidokkaampia lettuja, vaikka taisikin olla niin, että kovin moni ei ollut aiemmin niitä tehnyt - ainakaan tulilla! Lettujen kanssa tarjosimme tietysti teetä ja pannukahvia. Nuoria sekä opettajansa tulien ja lettujen äärellä. Meillä on Teean kanssa näyltään jo perinne, että vieraat tekevät itse tulet ja siinä samalla saavat kokeilla kiehisten tekemistä. Kerta toisensa jälkeen vieraamme toteavat, että kiehisten vuoleminen on hankalampaa kuin miltä äkikseltään näyttää. Kävimme tänään "hilpasemassa" reilun 12 kilometrin lenkin Tiirismaan mäkisissä maastoissa. Kun netti on pullollaan mitä hienompia englanninkielisiä tassu-sanasta johdettuja sanontoja, esimerkiksi pawsome, niin onkohan tuo Kata nyt sitten nykykielellä minun ihan oma Pawsonal trainer? Tiirismaan kierroksen polut ovat esimerkilllisesti viitoitettuja ja on mukava välillä lukea myös tietoja Tiirismaan luonnosta. Ovatkohan muuten ainakin viitat koulumme ympäristönhoitajien käsialaa? Pirunpesä, jääkauden muodostama huikea paikka, ei ainakaan paikallisille tarvitse sen enempää esittelyä. Vuokraveneen kuljettajan tentti lähestyy... Näinköhän meillä on riittävästi kahvia, jotta kaikki tarvittava menee tuonne pääkoppaan?
0 Kommentit
Kommenttisi lähetetään sen hyväksymisen jälkeen.
Jätä vastaus. |
HelenaTällä hetkellä opiskelen Luonto-ohjaajaksi Asikkalassa Koulutuskeskus Salpauksessa arkisto
marraskuu 2020
Kategoriat |